Futuristi Perttu Pölönen patistaa aikuisia hylkäämään vakioratkaisut ja luomaan ikiomansa lasten tavoin

Futuristi ja keksijä Perttu Pölönen laittoi yleisön pohtimaan, miksemme voisi tehdä asioita toisin. Aivankuin pikkulapset, joilla ei vielä ole mielessään opittuja vakioratkaisuja. Mikä meitä estää? Olemasta vaikkapa tuolidisaineri. Sinä osaat suunnitella tuolin, se ei ole pelkästään suunnittelijan koulutuksen saaneen tehtävä. Mikä meitä estää aloittamasta sävellystyö tai artikkelin kirjoittaminen? Hänen oppinsa oli, ettei "oikeaa" tapaa ole. Annatko itsellesi luvan olla aloittelija? Myös aikuisena. Ei ole aikapistettä, jolloin muuttuisit osaamattomaksi, jolloin et pystyisi oppimaan tai luomaan uutta. Oppiminen on elinikäistä, ei normien säätelemää, milloin on soveliasta ja milloin ei enää. Teetkö projekteja vai kerrotko tarinaa? Oliko lopettamasi homma pelkästään tehty suoritus vai kokemus uuden luomiseen tulevaisuudessa? Toimitko kuin insinööri prosesseja noudattaen vai tutkitko vaihtoehtoja kuten tutkija uutta tietoa etsien? Toimitko työssäsi kunnianhimon (Mitä tekisit, jos tietäisit, että et tule epäonnistumaan?) vai intohimon (Mitä tekisit, jos tietäisit, että tulet epäonnistumaan, mutta tekisit sen silti?) pohjalta? Suuret johtajat ovat joskus olleet poikkeuksellisen hyviä alaisia. Suuret opettajat ovat joskus olleet loistavia oppilaita. Perttu kertoi meille, että itseasiassa ranskankielessä amateur (rakastaja, se, joka rakastaa) = amore. Tulkiten vaikka olet amatööri/aloittelija ja teet jotakin intohimolla - opit läpi elämän uutta.